En mä tiedä, jotenkin oon vaan niin kärsimätön kaiken suhteen. Jätin alkuviikosta soittopyynnön Lahden Univetissa Kodaa hoitaneelle eläinlääkärille, Kvistille. Hän soitti sitten keskiviikkona ja oli sitä mieltä, kerran CT kuvat ottaneen lääkärin mielestä akuuttia leikkaustarvetta ei ole, niin katsotaan pistoskuuri loppuun ja kontrollikäynnin jälkeen olisin häneen taas yhteydessä. Eli odotellaan vaan.. :)

Brit Caren pikkupussi meni nopsaan ja käytiin jo eilen illalla hakemassa uusi isompi säkki. Nyt oli sitä mun haluamaa lamb&rice versiota. Pikkupussihan oli lohta ja perunaa ja musta tuntuu että Koda vähän rapsutteli itseään pitkin päiviä (rapsutteli tai rapsuttelee, tänään mä en ole nähnyt että ois itseään raapinut yhtään. Voihan olla että on jäänyt vaan huomaamatta). Jos se johtuu allergiasta, mä toivon että se on peruna allergia, eikä kala! Koda kun syö nyt niitä nivelvalmisteita, minkä tuoteselosteessa lukee ettei suositella koiralle jos se on allerginen kalalle. Siispä olemme taas jännän äärellä.

Ensimmäistä kertaa tän eläinlääkärihässäkän jälkeen käytiin lyhyellä kävelylenkillä. Siis oikeasti vain max. 3km. Kodahan oli ihan onnesta soikeana kun ei tarvinnu kiertää enää sitä samaa pientä edestakaisin rinkiä mitä ollaan vedetty jo aika mikä tuntuu ikuisuudelta. Vähän kyllä jännittää kun autoja on niin hirveä määrä ja niitä tulee joka suunnasta. Ollaan siis muutettu juuri kuun vaihteessa, metsän keskeltä kaupungin kupeeseen. Muttasiis, en tiedä olisiko lenkki pitänyt jättää väliin vai ajatella asia niin että kyllä se siitä. Koda nimittäin käveli loppuillan kun mikäkin jäykkäpaska vasemman etujalkansa kanssa. Ei varsinaista ontumista, oli vaan kun jalka olisi jämähtänyt yhdeksi pötköksi. Ajattelin että liikettä se jokatapauksessa tarvitsee että pysyy jonkinmoisessa kunnossa. Mutta ehkä me vaan játketaan tuota pikkuringin veivaamista kunnes saadaan joku tolkku tähän hommaan.