Täällä taas pitkästä aikaa. Kodan safkailuista sen verran että brit caressa siirryttiin jo aikuisten ruokaan, koska onhan se jo niiin iso poika. Muuten oikein hauskaa mutta Koda lopetti nappuloitten syömisen sitten siihen. Ekan kupillisen se söi, ehkä innoissaan "hirmu suuresta" nappula koosta, mutta toinen ei enää mennytkään. Vähensin ruokintakerrat tasan yhteen kun ajattelin että ehkä illalla olisi vatsanpohjassa pientä kurnutusta. Vaan ei, hän ei halua syödä. 

Poikanen on nyt viikon ollut vähällä syömisellä eikä tässä muu auta kun kokeilla jotain muuta, riehuu sillälailla et kilot putoilee. Brit Caren junnuun ei viitsi enää takaisin vaihtaa kun ei sekään mitään herkkua ollut, eli uutta putkeen vaan. Kokeiluun tuli Pure Natural, viljatonta lammasruokaa. Toistaiseksi maistuu hyvin, syö ruoastaan muutakin kun pelkät lihat ;)

Jalka asiaa sen verran että parempaan päin on menty! Koirapuistossa jos jollekin olen ontumisista kertonut, ovat kummissaan koska Kodahan liikkuu nyt vallan makiasti. Joskus oikein kovien rallien jälkeisen levon jälkeen on alkukankeutta mutta vertyy hyvin. Jotkut ovat jopa sanoneet että vaiva voi mennä tiedensä kunhan koira saavuttaa lopulliset mittansa? Tiedä sitten, mä olen kyllä hemmetin iloinen jos Kodan jalka pysyy edes näin hyvänä mitä se on nyt :)

Takapihan metsästä on tullut meidän molempien suosikkipaikka. Tilaa on niin paljon että uskaltaa päästää Kodan vapaaksi ja mikä parasta - keppejä on jokapuolella!